torstai 9. huhtikuuta 2015

Perhoskynäteline



Perhosaiheinen kynäteline

Luin Jukka Itkosen Sanamaa runokirjan. Kirjassa oli hauskoja ja hullunkurisia runoja, monet niistä eläinaiheisia. Kuvien ja värityksen puolestakin se oli virkistävä lukuteos ja antoi iloisen mielen! Valitsin kirjasta kaksi perhosesta kertovaa runoa. 5-vuotiaan tyttäreni toivomuksesta askartelimme yhdessä perhosaiheisen kynätelineen. Käytimme kotoa löytämiämme kierrätystavaroita ja ylijäämätarvikkeita. Saimme "teknistä" tukea ja koristeluapua myös 10-vuotiaalta isoveljeltä. Yhteistyössä on voimaa!



Odotahan vähän



Toukka katsoi perhosta:

”Odotahan vähän.

Olen toukka-asteella,

muttei tämä pääty tähän.”’



 

Sammakko ja perhonen



Kunpa sataisi, sanoi sammakko,

sataisi solkenaan.

Silloin tämä pomppiva vieteri

lähtisi niitylle pomppimaan.



Kunpa paistaisi, sanoi perhonen,

ja jos rupeaa paistamaan,

silloin tämä lentävä liidokki

lentäisi mettä maistamaan.

 
 
Tarvikkeet:

Valkoista kartonkia, käytetyn vihkon kansisivu, tyhjä vessapaperirulla, vanupuikko, kultapaperia, pätkä kultanauhatarraa, liimaa, sakset ja tussit
 

tarvikkeet valmiina
  

Ohjeet:


1. Piirrä ja leikkaa perhoskynätelineen osat sovittaen ne rullan kokoon. Valkoisesta kartongista tulee perhosen siivet ja pää, molemmat ”liimausvarsilla”. Paksummasta kartongista saadaan tukeva alusta telineelle eli muotoile siitä kukka. Leikkaa kokoonsa myös perhosen vartalon ympärille tuleva kultapaperi. Leikkaa myös vanupuikko kahtia, niin saat perhosen tuntosarvet.
  


osat leikattuna


2. Liimaa kultapaperi rullan ympärille.


3. Piirrä, väritä ja koristele muut osat haluamallasi tavalla: pää, siivet ja kukka. Värjää tuntosarvet mustaksi tussilla.

4. Liimaa osat kasaan järjestyksessä siivet, pää, kukka ja lopuksi tuntosarvet. Liimaa pää vartalon/rullan etuosaan. Telineen kiinnittämiseksi tukevasti alustaan tiukasti voit vielä liimata pienen pahvisen ”kulmaraudan” perhosen vartalon sisälle.  Pysyy paremmin pystyssä!


Perhoskynäteline valmiina...




... ja käytössä




 -Marjo Vehkamäki LOK2c-



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti