Askartelu ja kirjoitustehtävä runosta Munapiikanen

Kirsi Kunnas (toim.) 2010. Kuka on nähnyt tuulen? Runoja ja satuja maailmalta. Werner Söderström Oy: Porvoo.

Kirsi Kunnas on koonnut ja suomentanut kirjaan maailmalla tunnettuja runoja satuja menneiltä vuosikymmeniltä. Kirkkain värein sekä runojen ja tarinoiden kerrontaa täydentävin kuvin kirja kertoo nykylukijalle lastenkirjallisuuden historiasta raikkaalla ja nykypäivään elävästi sijoittuvalla tavalla. Teoksen vanhimmat kirjoitukset ovat yli 200-vuoden takaa ja tuoreimmat ajoittuvat 1950-luvulle. 

Munapiikanen

Elipä kylässä piikanen pieni,

jolla oli kananen pikkuinen aivan.

Ja kanapa pikkuinen näki sen vaivan,

että se muni minkä se taisi

piikanen pieni jotta nyt taisi

torille mennä ja munia myödä

ja munista itsekin jonkin syödä.

Piikanen keräsi varovasti

koppaansa munat ja joutuisasti

kiirehti torille, kaupunkiin asti.

Matka on pitkä ja yksinäinen,

vaikka jalka on meneväinen.

Niinpä hän matkalla tuumaili

mitä saisi munista maksuksi.

Miettipä, laskipa iloinen piika:

Ehkä voin kolmeksi markaksi nostaa

Munien hinnan ja sitten ostaa

kanoja lisää, ainakin kaksi

kaunista kanaista hoidettavaksi.

Ja kanat kun munivat, myyn taas niitä

ja ostan kanoja, eikä se riitä:

Munista saavat hautoa puolet,

ja siitä ne alkavat poikashuolet,

ja minä tulen aina vain rikkaammaksi.

Ja hanhenkin ostan, ehkäpä kaksi.

Hanhi kun munii, niin ostan lampaan,

villaisen, määkivän, jota mä kampaan

ja keritsen villoja myytäväksi.

Siitäpä vasta rahoja iäksi!

Sitten mä tietysti lehmänkin hankin,

ruskean, ehkäpä kirjavankin,

ja siitä vain rikkaus kasvaa ja kasvaa:

maitoa, munia, villoja, rasvaa!

Ja sikakin sopii, emakko ihan,

ja porsailla kohta täytän pihan.

Ja töissä on väkeä ja huisketta hihan!

Ja sitten saan sulhasen rikkaan ja rakkaan,

ja voi, miten kansalle niskoja nakkaan

rikkaana rouvana! – silloin juuri

piikanen pikkuinen nakkasi niskaa,

lankesi polulle – kompastus suuri

se korin ja munat maahan viskaa:

on rikkaus poissa, niinpä juuri!

H. C. Andersen

Tavoitteena: sisälukutaidon kehittäminen ja empatian tunteen herättäminen päähenkilöä kohtaan.

Tehtävä: Pohditaan oppilaiden kanssa runon sanomaa. Miksi munapiikanen menettää kaikki munansa? Miltä munapiikasesta mahtaa tuntua? Oletko sinä joskus haaveillut ja unohtanut keskittyä tehtävääsi? Mitä silloin on tapahtunut? Miltä sinusta on silloin tuntunut? Keskusten jälkeen askarrellaan oppilaiden kanssa pääsiäismunia ja kirjoitetaan munien taakse lohdun sanoja munapiikaselle. Munat laitetaan luokan seinälle piirrettyyn koriin. Näin jokainen oppilas lahjoittaa munapiikaselle munan ja lohdutuksen. Kun jokainen antaa koriin yhden munan, on kori taas pian täynnä munia.