Uppo-Nallen runo ja sydämellinen kortti

Valitsin runoteoksekseni Elina Karjalaisen Uppo-Nallen kootut runot, uponneen kansan lauluja(-85).

kuva http://www.adlibris.com/images/7569086/uppo-nallen-kootut-runot.jpg

Karjalainen on kirjoittanut Uppo-Nallesta 22 kirjaa. Uppo-Nalle on siis merillä seilannut karhu, joka päätyy rannalle, josta Reeta-tyttö hänet löytää.

Runoksi valitsin tämän;

"Tahdotko minulta suukkosen?
Se saattaa olla vetinen,
mutta eihän mitään tee,
vaikka suukko kastelee,
sillä senhän antaa Uppo-Nalle,
joka kerran on joutunut pinnan alle."

Söpöön runoon sopii ystävänpäivän alla tokaluokkalaisten kanssa toteutettu sydänkortti-askartelu.

Työ on aika simppeli, ja saimme sen kahdessa tunnissa valmiiksi. Ensimmäisenä leikkasimme kaksi erikokoista pahvineliötä, josta pienempään piirsimme sydämen. Sydämen piirrettyämme aloimme pujottelemaan lankaa etupistoin ääriviivoja pitkin. Kun olimme saaneet ääriviivat muodostettua pistoin, jatkoimme poikittaissuuntaisin viivoin, jotta sydän täyttyisi. Päättelimme narut sille puolelle, jolle ääriviivat oli piirretty. Lopuksi levitimme liimaa ääriviiva/päättelypuolelle ja liimasimme pahvin isompaan taustapahviin. Nopeimmat oppilaat leikkelivät sanomalehdistä kirjaimia ja kirjoittivat niillä haluamansa tervehdyksen kortin takapuolelle. 

Ja hei opeihmiset ja toki muutkin, tässä vielä toinen Uppo-Nalle runo koulumaailmaan;

"Koulutietä kulkiessas,
nalle, aina muista,
ettei kadun jäätiköllä
takatassut luista,
ettei kynä putoa

ja ettei kirja puutu,

ettei kiltti opettaja

syyttä suotta suutu."

-507335